Jalat kostealla ruoholla, mieli kaukana, jossain muualla,
tahdon päästä
ympäri, ympäri
pyöriä itseni unohduksiin
Kädet kahleissa, ajatukset vapaina
surussa
ikävässä
Huulet hymyssä, kyyneleet poskilla, sydän pelkkä kuori
sisimmälle
joka kaipaa
karusellia
sitä, missä me aina pyörittiin.

Ja Kupla väittää olevansa mukamas hullu samalla kun repeilen sen lammas- ja pakkopaitavitseille. "Etsä tunne mua?" tekee mieleni kysyä pieni virnistys ohuilla huulilla, jotka olisivat valmiit kertomaan monta tarinaa siitä, miten tähän tilanteeseen on jälleen jouduttu.
"Get happy!" laulaa Marika Matsumoto, enkä tahdo tuottaa pettymystä. Hymyilen yhä ja karkotan mielestäni ajatuksen toivottomasta feikkaamisesta.
Liikaa FFX:ää, liikaa nettiä. Liian vähän DWBA:ta. ;)